Sattuma, välttämättömyys ja vapaus

Vapaan tahdon ”ongelma” herää aina uudelleen, kun joku merkittävä filosofi julkaisee siihen ratkaisun.

Daniel C. Dennett on käsitellyt aihetta monessa kirjassaan. Uusin on From Bacteria to Bach and Back: The Evolution of Minds (Norton, 2017).

Viime kädessä kyse on siitä, että kaikki maailmassa johtuu jostakin, mutta ihminen on vastuussa valinnoistaan. Asiaa voidaan ajatella kolmella tasolla.

Arkirealismin ja käytännön tutkimuksen taso on keskimmäinen ja useimmin vastaan tuleva. Vain sellaista voidaan tutkia, joka johtuu sattumasta ja välttämättömyydestä. Mikäli uskotaan, että luoja voi vaihtaa luonnonlait milloin huvittaa, kaikki tutkiminen on mahdotonta.

Syysuhteen ongelma on sekä syvempi että pinnallisempi.

Syvimmältään sattumaa ei voi selittää pois. Fyysisen todellisuuden kvanttitasolla kaiken täydellinen ennustaminen on periaatteessakin mahdotonta, mutta riittävän monimutkaisten systeemien todennäköiset tilat ovat laskettavissa.

Oikeuden ja moraalin ongelmat ovat pinnallisia. Niissä on kyse ”vapaudesta”. Vapaus on kuitenkin sitä, että ihmisen on pakko valita. Minkä tahansa eläimen ja koneen, jolla on päätöksenteon kyky, on myös pakko tehdä päätöksiä.

Sanomme, että ihmiset ovat vastuussa, koska heillä on vapaa tahto. Tarkoitamme, että useimmat aikuiset ovat useimmiten vastuussa. Oikeusistuimet tekevät päätöksiä syyntakeisuudesta, koska niiden on pakko.

Kukaan ei pakottanut aseella uhaten minua julkaisemaan tätä kirjoitusta, mutta julkaiseminen seurasi silti kaikesta historiassa siihen johtaneesta, kuten kielen ja tietoverkon keksimisestä.

08.08.2017

Mainokset

Kunnallisveroprosentiksi 7,25

Tavallaan kunnioitettavaa on, että presidentti Niinistö ilmoitti ehdokkuudestaan ajoissa, jotta ainakaan sillä ei tarvitsisi spekuloida, mutta tietenkin, suomalaiseen tapaan, kaikki ensi vuotta koskeva vaalikeskustelu keskittyy nyt siihen.

Tajuavatko äänestäjät, kuinka suuri juttu tuleva maakuntahallinto on? Tampereen kunnallisveroprosentti on nyt 19,75. Kun sote poistuu kunnan tehtävistä, kuntaveroprosentiksi jää 7,25.

Tämä ei ole vitsi. 7,25.

Nyt pitäisi keskustella siitä, hoidetaanko sote progressiivisella valtionverotuksella, vai keksitäänkö sitä varten uusi köyhiä kurittava tasavero. Tämä on maan merkittävin poliittinen kysymys.

02.08.2017

Kohti monira(i)taista Eurooppaa: mitä Soros todella sanoi?

On sinänsä ilahduttavaa, että Ylen uutiset huomasi George Sorosin puhuneen Brysselin talousfoorumissa. Jostain syystä puheesta kuitenkin kerrottiin vain yleisimmät ja, suoraan sanoen, itsestäänselvimmät lähtökohdat.

Kyllä Sorosilla oli asiaakin.

Hän muistutti siitä, että liittymissopimusten mukaan kaikkien kynnelle kykenevien talouksien pitäisi periaatteessa olla matkalla yhteisvaluuttaan. Tähänhän ei usko kukaan.

Ruotsissa, Puolassa ja Tshekissä ovat jo monenväriset hallitukset tehneet selväksi, että euroon ei liitytä. Eikä Brysselissä sellaista käytännössä odoteta tai vaadita.

Virallisesti Euroopan unioni on ikään kuin ”multi-speed” -järjestö, jonka eri osat lähestyvät ydintä kukin omaa vauhtiaan, mutta samalla radalla.

Olisi jo aika tunnustaa virallisesti, että kyseessä on ja pitäisi olla ”multi-track” -järjestö. Syveneväänkin eurooppalaiseen yhteistyöhön on monta erilaista rataa.

Termiä voisi käyttää myös musiikintuotannon tapaan. Aivan hulluahan olisi, että eri instrumentit soittaisivat samaa kappaletta eri nopeuksilla, mutta hyvä tulee, jos kukin hoitaa oman raitansa harmonisessa kokonaisuudessa.

01.06.2017

Historiasta, kulttuurista, tieteistä ja olkiukoista

Kommentoidaan nyt tässä blogissa naapuriakin:

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240651-tiede-olki…

Kiinnostavasti tuossa yllä lukee ”olkiukkona”, mutta varsinaiseen otsikkoonsa Seppo Oikkonen oli lopulta keksinyt kirjoittaa ”Tiede olkikukkona”.

Kyllähän 60– ja 70–luvuillakin tieteestä filosofoitiin kaikenlaista kiintoisaa. Marshall McLuhaniin Oikkonen myöntääkin nyt palanneensa. Imre Lakatosin ja Paul Feyerabendin keskustelu on uuden avauksen taustalla nimettömänä.

Nyt, kun oikeata tutkimusta, eikä pelkästään siitä filosofoimista, on harrastettu 40–50 vuotta lisää, ei kuitenkaan enää tunnu kovin luotettavalta väittää, että:

”Rooman valtakunnassa retoriikan maaperältä orastivat jo silmän kognitiiviset kyvyt. Mutta jo olemassa ollut lukutaito menetettiin, kun Eurooppa vajosi keskiajan likipitäen tuhatvuotiseen depersonalisaation uneen.”

Euklidinen geometria toki keksittiin ensiksi Euroopassa, koska geometrian alkeista kirjoitti ensimmäisenä eurooppalainen kaveri nimeltä Eukleides, Egyptin Aleksandriassa tosin.

Ottaen huomioon esimerkiksi Zheng He’n purjehdukset 1400-luvulla tai 1600-luvun japanilaiset puupiirrokset, tuntuu kuitenkin hiukkasen hassulta ajatella, että:

”euklidista geometriaa ei maailmassa esiinny missään missä kulttuuriseksi perusratkaisuksi ei ole valikoitunut äännekirjoitus”.

31.07.2017

Objektiivisia journalisteja

Erään puolueen kannattajilla on tapana syyttää kovin monia journalisteja viileyden ja objektiivisuuden puutteesta, kenties jopa puolueensa hajoamisen perusteettomasta ennustamisesta.

Tänään iltapäivällä Twitterissä muutama arvostettu toimittaja suhtautui asioihin viileydellä, jonka luulisi kelpaavan Olli Immosellekin.

Janne Zareff twiittasi:

”Vaikka mm. Soini ja Halla-aho ovat asian vuosia kiistäneet, näyttää siltä, että Perussuomalaisissa on soinilainen ja halla-aholainen siipi.”

Kalle Kinnunen kommentoi:

”Älä liioittele.”

Piia Pasanen twiittasi: ”Uutisrintamalla näyttäis tulevan ihan peruspäivä.”

13.06.2017

Vasemmalle vai oikealle? Mitä sekin merkitsee?

Ollaan muka huolissaan perinteisestä puolueesta, jonka kannatus säilyi ennallaan. SDP:stä siis.

Nyt, ihan oikeasti. Vasemmalle vai oikealle?

Elvytys vai kiristys? Keynesiläisyys mielletään automaattisesti vasemmistolaiseksi, mutta se toimii vain, jos luonnonvarat ja tarpeet ovat rajattomat. Velathan on maksettava, mutta Suomen julkinen velka on Euroopan pienimpiä.

Eurooppa vai Impivaara? Internationalismi on vasemmistolaista, mutta Eurooppa on yksi maailmankapitalismin kolmesta suuresta toimijasta. Ulkopuolelta siihen ei voi vaikuttaa muuten kuin liittymällä Kiinaan.

Liittoutumattomuus vai ihmisoikeudet? Kun vastustetaan sekä EU:n armeijaa että NATO:on liittymistä, ollaan olevinaan Ruotsin linjalla, mutta Suomessa siihen ei tunnu sisältyvän Venäjän ja Itä-Euroopan ihmisoikeustilanteesta puhuminen.

Työelämän tulevaisuus? Kaikki tietävät, että pysyvien työsuhteiden aika on ohi, mutta kuka vastustaa pakkoyrittäjyyttä ja vaatii nollasopimusten sääntelyä, ellei ammattiyhdistysliike?

Kulttuuriliberalismi vai kommunitaarisuus? ”Yhteisten arvojen” puolustamisesta on mukava puhua, mutta pitääkö oman puolueen ulkopuolelle sulkea jonkin kulttuuri-identiteetin ihmiset, jotka kuitenkin kannattavat käytännössä kaikkea oman puolueen talous- ja sosiaalipolitiikkaa?

Nämä ovat asioita, joita jokainen niin sosiaalidemokraattinen kuin vihreäkin poliitikko miettii päivät pitkät. On äärimmäistä yksinkertaistamista kysyä ”vasemmalle vai oikealle”. Pohjoisnavalta vai päiväntasaajalta?

13.04.2017

Selostajia vai tylsistäjiä?

Sunnuntai-iltana Yle näytti jännittävää urheilua. Parhaiten pääsi tunnelmaan, jos otti televisiosta äänen pois.

Mäkihypyn sekajoukkuekisassa viimeinen toisen kierroksen paikka ratkaistiin kolmen joukkueen kesken. Kaikki päätyivät 0,7 pisteen sisälle. Ylen selostajat eivät kirjaimellisesti huomanneet koko asiaa.

Sprinttiluistelun MM-kisojen päätteeksi yhteispisteiden maailmanennätys rikottiin useassa peräkkäisessä parissa. Ei minkäänlaista kommenttia Christer Sarlinilta, ehdottomasti huonoimmalta koskaan kuulemaltani selostajalta. Viidenneksi sijoittunut Mika Poutalakin alitti entisen ME:n.

Ruutua seuraamalla asiantuntija voi tietysti pysyä perillä, mutta kai näkövammaisillakin urheilun ystävillä pitäisi olla joitakin oikeuksia?

27.02.2017