Kaunis kulttuuriskandaali

Tulipa katsotuksi Tomas Alfredsonin tulkinta John Le Carrén klassikosta Tinker Tailor Soldier Spy. Lähes täydellinen. Gary Oldman näytti, kuulosti ja tuntui George Smileylta. Rytmi ja epookki olivat kohdallaan.

Mutta, hyvä tavaton: Controlin jälkeenjääneiden tavaroiden joukossa oli Dual-levysoittimen pakkauslaatikko, jossa luki aivan selvästi CS 505-1. Tätä malliahan ei tietenkään valmistettu ennen vuotta 1981. Mikä anakronismi! Mikä klaffivirhe! Ei olisi jäänyt Smileylta huomaamatta. Eikä ole muuten jäänyt Alfredsoniltakaan. Kiitos siitä pienestä virheestä.

14.03.2012

Mainokset

Elämän tarkoitus, osa 2

Newtonin mekaniikan puolesta aika voisi edetä mihin suuntaan tahansa, mutta termodynamiikan toinen peruslaki tuottaa ajan nuolen.

Darwinin luonnonvalinnan puolesta evoluutiolla ei ole tarkoitusta, mutta avointen systeemien termodynamiikka aiheuttaa sille suunnan.

Elämä oli aluksi yksinkertaista, nykyään monimutkaista. On paikallisia tapauksia, joissa jokin elämänilmiö pärjää yksinkertaistumalla, mutta elämän kokonaisuus monimutkaistuu, koska avoin systeemi joutuu syömään ja tuottamaan jälkeläisiä, ottamaan ympäristöstä energiaa kopioidakseen informaatiotaan. Oman entropian vähentäminen lisää sitä aina ympäristössä.

Avointen systeemien tutkimisen perusteos, johon kaikkien kannattaa tutustua:

Eric D. Schneider & Dorion Sagan:

Into the Cool. Energy Flow, Thermodynamics and Life.

University of Chicago Press, 2005.

07.03.2012

Amerikkalainen Suomi, vihdoinkin?

Amerikkalaisille tutuille on hiukan vaikeata selittää, että meidän liberaaliehdokkaamme kannattaa valtiokirkkoa ja iloitsee terroristien tappamisesta ilman oikeudenkäyntiä.

Suomen muutos vuodesta 1957 vuoteen 1968, suunnilleen länsikaupan vapauttamisesta Tshekkoslovakian miehitykseen, oli varmaan ihmiskunnan historian nopein yhteiskuntarakenteen mullistus.

Siitä saakka on suomalaisessa politiikassakin puhuttu, yleensä valitettu, amerikkalaistumisesta. Enimmäkseen keskustelu on kuitenkin koskenut kampanjoinnin ja viestintätekniikan muutosta. Itse poliittiset jakaumat on koettu tutuiksi ja turvallisiksi. Näihin päiviin asti.

Nyt politiikka on vihdoinkin saanut talouden kiinni.

Tämän kevään presidentinvaali toi Suomeen, vähän vahingossa, luullakseni pitkään pysyvän uuden jaon liberaaleihin ja konservatiiveihin, amerikaksi left and right.

Ei se varmaan ollut Pekka Haaviston tai Sauli Niinistön tarkoitus, eikä ainakaan Niinistö tähän ollut edes valmistautunut. Vaalitapa nyt vain tuotti tämän tuloksen.

Gaussin käyrä kun on mitä on, Paavo Arhinmäellä ja Timo Soinilla ei ole mahdollisuuksia. Keskivaiheilta on niin liberaalien kuin konservatiivienkin löydettävä ehdokkaansa.

Pakkohan tässä on Haaviston kannalle kaikesta huolimatta asettua, kun tämänikäinen on tottunut ajattelemaan, että äänioikeus on myös kansalaisvelvollisuus.

27.01.2012

30. kerta toden sanoo: Tampere Jazz Happening 2011

Ei ollut ihan yksinkertaista aloittaa kansainvälistä musiikkifestivaalia 1980-luvun Suomessa. Euronuorten ei kannata haikailla niiden aikojen perään.

Ei ollut sähköpostia, passi- ja viisumivapautta, yhteisvaluuttaa, ei mitään. Eikä ainoatakaan ammattilaista eikä oikein rahaakaan.

Talkooamatöörit kävivät pankissa hakemassa kassilla dollareita ja markkoja muusikoille, joista jokaikiselle oli pitänyt hankkia yksilöllinen työlupa. Hirveä rumba, olisi sanottu, jos olisi silloin osattu.

Hiukan helpotti, kun kävi ilmi, että amerikkalaismuusikoille oli käytännössä taattu yhdenvertainen kohtelu venäläistaiteilijoiden kanssa: niin pienistä palkkioista kuin jazzin alalla maksettiin, ei tarvinnut ruveta tekemään lähdeveropapereita.

Melkein ilonitku pääsi, kun muutaman vuoden ikäinen Tampere Jazz Happening pääsi ikään kuin ulkojäseneksi Finland Festivals -ketjun työlupaliukuhihnaan.

Monet muusikot suhtautuivat Suomeen ja muuhun Itä-Eurooppaan oikeutetun varovasti.

Muistan Charlie Hadenin ilmeen, kun hän astui Tshernobylin jälkeen Artukaisten lentokentän ulko-ovesta ja näki teippien varassa tutisevan pakettiauton, jolla oli tarkoitus päästä Tampereelle. Oli siinä ovetkin, tavallaan.

Kesken matkan Big George Järvihaavisto sitten joutuikin kaappaamaan Hadenin kontrabasson kirjaimellisesti ilmasta takaisin autoon. Basson, jolla oli ollut lentokoneessakin oma istuin.

Muistan, kuinka John Zorn hankittiin ensi kertaa Suomeen. Olin tavannut Wayne Horvitzin Moersin festivaalilla ja kävin kaksi vuotta sitkeää puhelin- ja kirjekampanjaa, kun tiesin, että Wayne soittaa myös Zornin bändissä. Onnistuihan se, ensimmäisenä Suomessa, niinkuin myöhemmin James Carter ja moni muu.

Viimeiset 21 vuotta Tampere Jazz Happening on ollut kunnallinen festivaali ja niin sen pitää ollakin. Nykymaailmassa monet asiat ovat napin painalluksen päässä, niinkuin niiden pitää ollakin. En tunne nostalgiaa.

22.10.2011

Mukavin mies presidentiksi?

Pitäisikö presidentiksi periaatteessa valita mahdollisista ehdokkaista henkilönä mukavin? Se, joka käyttäytyy parhaiten ja selvimmin edistää pohjoismaisia demokraattisia arvoja?

Näillä perusteilla olisi ilman muuta pitänyt valita Karl-August Fagerholm vuosina 1950, 1956, 1962 ja 1968.

Mutta vähän hankalaan asemaan Israelin ystävien pitkäaikaisen puheenjohtajan luotsaama Suomi olisi joutunut esimerkiksi Suezin ja Unkarin kriiseissä vuonna 1956, kuuden päivän sodan aikaan vuonna 1967 ja Tshekkoslovakian miehityksen yllättäessä vuonna 1968. Vai mitä?

Viimeinen esimerkki ei tietenkään ole niin itsestään selvä kuin aikaisemmat, mutta enpä usko, että Kalle Aukusti olisi presidenttinäkään malttanut olla hiljaa demokratisoitumiskehityksen pysäyttämisestä. Jos hänet, tai Koivisto, olisi valittu e n s i m m ä i s t ä kertaa 1968, parin Kekkosen kauden jälkeen, asema olisi saattanut olla helpompi kuin syvästi Kosyginiin sitoutuneella Urkilla.

30.09.2011

Ylemmistä ja alemmista lajeista

On vain eliöitä, ei ylempiä eikä alempia, kaikki me olemme kehittyneet samoista neljän miljardin vuoden takaisista esi-isistä.

Ihmisellä ja simpanssilla oli yhteinen esi-isä siinä kuusi miljoonaa vuotta sitten. Sen jälkeen muun muassa simpanssi ja bonobo ovat eriytyneet omiksi lajeikseen.

Samoin Australopithecuksista eriytyi meidän sukulaisiamme, joita kutsutaan termillä Homo. Homo erectus tai Homo ergaster, kumpaa termiä suositaankin, liikuskeli ympäri Euraasiaa jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten. Joitakin satoja tuhansia vuosia sitten siitä eriytyivät neandertaalit, täällä meidän mantereellamme.

Paljon myöhemmin sapiensit eriytyivät Afrikan ergastereista, tai erectuksista, miten vaan. Afrikan ulkopuolelle nämä uudet ihmiset lähtivät korkeintaan 5 000 sukupolvea sitten ja vähitellen, ehkä jotenkin jääkausiin liittyen, syrjäyttivät muut ihmislajit.

Kun puhutaan ”syrjäyttämisestä”, kyseessä ei todennäköisesti ole vihamielinen kansanmurha. Nythän näyttää siltä, että jotkut Eurooppaan tulleet sapiensit ovat saaneet jälkeläisiä myös neandertaalien kanssa.

Niinpä kun sanotaan, että kaikilla nykyihmisillä on esivanhemmat vajaan 100 000 vuoden takaisessa Afrikassa, se ei tarkoita, että kaikkien nykyihmisten kaikki esivanhemmat olisivat koko 100 000 vuoden ajan olleet niitä, jotka lähtivät Afrikasta juuri samassa aallossa. Ei tämä sen vaikeampaa ole.

Blogistanissa liikkuu outoa väkeä, jonka mielestä neandertaalien osoittaminen tähän asti oletettua läheisemmiksi sukulaisiksemme, todistaisi jotenkin evoluutioteoriaa vastaan. En ymmärrä. Homo sapiens on yksinkertaisesti yksi ihmisapinoista, niinkuin Homo neanderthalensis, bonobo, simpanssi, vuoristogorilla, tasankogorilla, oranki ja muutama muu vähän kaukaisempi sukulainen.

12.09.2011

Elämän synnystä

New Scientistin Michael Marshall tulkitsee Cambridgen Philipp Holligeria:

– Holliger has a rather surprising idea: maybe it all happened in ice. At the time life began, the sun was 30 per cent dimmer than today. The planet would have frozen over if the atmosphere hadn’t been full of greenhouse gases, and there may well have been ice towards the poles.

Cold RNA lasts longer, and ice has many other benefits. When water laced with RNA and other chemicals is cooled, some of it freezes while the rest becomes a concentrated brine running around the ice crystals. ”You get little pockets within the ice,” Holliger says. Interestingly, the R18 RNA enzyme works better in ice than at room temperature (Nature Communications, DOI: 10.1038/ncomms1076).

Right now, there’s no way to choose between these options. No fossilised vestiges remain of the first replicators as far as we know. But we can try recreating the RNA world to demonstrate how it might have arisen. One day soon, Sutherland says, someone will fill a container with a mix of primordial chemicals, keep it under the right conditions, and watch life emerge. ”That experiment will be done.”

16.08.2011