Brittiparlamentilla brexit-ratkaisujen viikko

Britannian pääpuolueiden suhde tulliunioniin ja Irlannin rajaan olisi huomattavan koominen, ellei se olisi niin traaginen.

Joulukuussa 2017 Euroopan unioni ja Britannia sopivat, että Irlannin saarelle ei tule ”kovaa” tullirajaa. Suomeksi sanoen: Britannia liittyy tulliunioniin Euroopan kanssa. Tämä oli EU:n lupaus Irlannille ja UK:n lupaus Pohjois-Irlannille.

Osa konservatiivipuolueen brexit-intoilijoista ei ole vieläkään ymmärtänyt, mitä tämä merkitsee.

Suomalaisille vaihtoehtojen ymmärtäminen on poikkeuksellisen helppoa. Meidän rajoillamme ne kaikki ovat käytännössä olemassa.

1. Maaraja Euroopan unioniin kuuluvan Ruotsin kanssa.
2. Maaraja Euroopan talousalueeseen kuuluvan Norjan kanssa.
3. Merinaapuruus Euroopan unioniin kuuluvan Viron kanssa.
4. Tarkasti vartioitu ja tullitarkastettu raja Venäjän kanssa.

Ei ole muita vaihtoehtoja. Paras brexit on Norway option. Jos britit oikeasti lähtevät tulliunionista, hard border tulee Irlannin saarelle tai Irlannin merelle. Ei Eurooppa voi hyväksyä, että sen rajan yli saa tuoda mitä tahansa tarkastamatta ja tullaamatta.

Britannian työväenpuolueen kannattajien ylivoimainen enemmistö kannattaa tulliunionia, mutta puolueen johtoa huolettaa vaalimenestys brexitin innokkaimmilla kannatusalueilla. Siksi puolue esittää liittymistä jonkinlaiseen tulliunioniin, joka ei ole Euroopan talousalue.

Labourin kanta on epäkäytännöllinen. Euroopan talousalue on valmiiksi neuvoteltu järjestelmä. Muu tulliunioni vaatisi satoja erillissopimuksia ja lopputulos olisi käytännössä sama: Swiss option on jokseenkin sama kuin Norway option.

Tulevalla viikolla Britannian parlamentti tekee ratkaisevia päätöksiä brexitin tavoitteista. Vihdoinkin.

10.06.2018

Mainokset

Trump hävisi sitten kauppasotansa

The Orange Moron on taas vauhdissa. Nyt hän ehdottaa, että Yhdysvallat liittyisi takaisin Obaman aikanaan valmiiksi neuvottelemaan Tyynen meren maiden TPP-sopimukseen. Trump itsehän oli vuosi sitten jokseenkin ainoa, joka sopimusta vastusti ja halusi siitä irrottautua.

Republikaanihallitus teki viime vuonna, kuten suosituksi luultu Johtaja halusi. Arvelin silloin, että pää-ääliö kuvitteli ihan oikeasti Kiinan kuuluneen sopimukseen.

Muut sopimuskumppanit ovat tietenkin jatkaneet TPP-yhteistyötä ilman Yhdysvaltoja, mutta ovat olleet paljon heikompia neuvotteluissa Kiinan kanssa.

Sillä välin Drumpf on aloittanut ihan aktiivisen kauppasodan Kiinan kanssa. Uusin käänne taitaa todistaa, ettei se niin kivaa ollutkaan.

Ei ole tietenkään ihan yksinkertaista päästä takaisin mukaan sopimukseen. Nykyiseen yhdentoista kumppanin joukkoon kuuluvat esimerkiksi Japani ja Australia, joiden johto ei varsinaisesti pidä kansantalouksiaan pelkkinä amerikkalaisten apuyksikköinä.

Japanin hallituksen päätiedottaja Yoshihide Suga ja Australian kauppaministeri Steven Ciobo ilmoittavat huvittavan kohteliain sanakääntein, että olisi ”vaikeata” repiä auki pitkään ja tarkasti soviteltu kokonaisuus Trumpin mielialanvaihtelujen tähden.

13.04.2018

Eletäänkö Unkarissa nyt vuotta 1933?

Pystyttekö asettumaan Euroopassa vuosina 1933–36 asuneen asemaan? Keskellä historian suurinta lamaa Saksassa on julkiseen kulutukseen perustuva talousihme. Maailman nuoriso on kutsuttu olympialaisiin ja tulee paikalle boikotoimatta. Jesse Owensin annetaan hypätä ja juosta ja tulokset mitataan oikein.

Samalla kuitenkin valmistellaan vääräuskoisten omaisuuden takavarikointeja. Juutalaisilta viedään työ- ja opiskelupaikat. Vaalit ja toiset puolueet lakkautetaan tarpeettomina. Johtajan mielipide vääräuskoisista käy kyllä julkisesti selväksi, mutta vääränrotuisten ja heikkolahjaisten eutanasiaohjelmasta ei puhuta.

Vain muutaman vuoden kuluttua päätetään kuuden miljoonan ihmisen systemaattisesta murhasta, mutta sen jälkeenkin kestää kolme vuotta ennen kuin asia maailmalle valkenee.

Vuonna 1942 Wannseen kokouksen aikaan Euroopassa on enää puoli tusinaa parlamentaarista demokratiaa ja niistäkin yksi on liit… öh, rinnakkaissodassa natsi-Saksan kanssa.

Tämä ei ole ennustelua eikä pelottelua vaan muistutus siitä, että otsikon kysymys koskee vuotta 1933. Kehitysmahdollisuudet ovat avoinna, vielä.

Vuoden 2018 vaaleissa Fidesz sai 2/3 -määräenemmistön Unkarin parlamenttiin. Ehkä 49%:n ääniosuudella. Se pärjäsi näissä vaaleissa siis aavistuksen verran paremmin kuin NSDAP Saksan vaaleissa vuonna 1933.

Viktor Orban voi nyt käytännössä säätää minkälaisen asetuksen tahansa perustuslain rajoittamatta. Erillistä valtalakia ei edes tarvita. Mutta siltä varalta, että Unkarissa vielä joskus järjestetään parlamenttivaalit ja Fideszin kannatus putoaa samalle tasolle kuin Saksan natsien vuosina 1932–33, kannattaa muistaa, miten Hitleristä tuli diktaattori:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtalaki_(Saksa)

Fideszin vaalikampanjan vertaaminen NSDAP:n kampanjaan on toki sikäli epäoikeudenmukaista, että natsit julistivat etnisiksi ja uskonnollisiksi vihollisikseen lähinnä juutalaiset, mutta Unkarin hallituksen vihollisia ovat tasapuolisesti niin juutalaiset kuin muslimitkin.

10.04.2018

Kansalliskielistä meininkiä

Useimmat tajunnevat, että kansallisvaltioiden aika on ohi. Parempaa järjestelmää ei vain ole keksitty, väitetään. Poliitikon on pakko sanoa peräkkäisissä lauseissa: ”Tietenkin vastustamme veroparatiiseja” ja ”Emme tietenkään hyväksy yleiseurooppalaista verotusoikeutta”.

Itseäni en ole koskaan tuntenut kovin suomalaiseksi, pirkanmaalaiseksi ja eurooppalaiseksi kylläkin. Kiven, Sillanpään, Viidan ja Linnan kielen tiedän kyllä omakseni. Hämeen kielen siis.

Svean, Götan ja Taalainmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas Kustaa III kävi Tammerkosken rannalla katsomassa Euroopan parhaalle kaupungille paikan. Kaupunkimme perustaja oli Preussin Fredrik Suuren sisarenpoika ja Venäjän Katariina Suuren serkku. Näin kansallisia ovat juuremme.

Ei kaupungista kummempaa kasvanut ennen kuin Skotlannista tuli Finlayson panemaan vauhtia. Kaupungin perustaja oli silloin jo murhattu, mutta hänen paras kaverinsa Armfelt oli vaihtanut pääkaupunkia Tukholmasta Pietariin, eivätkä tavalliset tamperelaiset juuri muutosta havainneet.

Kansallisvaltioiden systeemi on perustettu moneen kertaan: Westphalenin rauhassa 1648; Wienin kongressissa 1815; ensimmäisen maailmansodan rauhassa ja Kansainliitossa; toisen maailmansodan rauhassa ja Yhdistyneissä kansakunnissa. Ei siitä ole oikein mitään tullut, kun suurvalloilla on veto-oikeus.

Periaatteessa moderniin maailmaan sopivin systeemi olisi Euroopan unioni. Jos se olisi demokraattinen, eli jos sillä olisi europarlamentille vastuullinen hallitus. Jos se olisi alueiden Euroopan liittovaltio.

Vastatkaa realistisesti kysymykseen: huolehtiiko eurooppalaisten edusta parhaiten 1. Xin Kiina 2. Putinin Venäjä 3. Trumpin Yhdysvallat 4. Jokin muu, mikä?

08.04.2018

Jazzin voimalaitos muistoissamme

Cecil Taylor on sitten kuollut. Ilmeisesti hän tosiaan ehti 89 vuoden ikään, vaikka joskus häntä luultiin hiukan nuoremmaksi. Perusseikat käyvät ilmi Ben Ratliffin nekrologista:

https://www.nytimes.com/2018/04/06/obituaries/cecil-taylor-dead.html

Estetiikasta voidaan keskustella, mutta teknisesti Taylor oli historian täydellisin jazzpianisti. Jos ette minua usko, uskokaa Chick Coreaa, jolle moni muu tuon tittelin antaisi.

Meidän ikäisistämme monet tutustuivat Tayloriin ensin kirjan hahmona. Vuonna 1966 ilmestynyt kirja oli A. B. Spellmanin Four Lives in the Bebop Business, jota suosittelen edelleen kaikkien aikojen parhaana oppaana jazziin.

Uransa alkuaikoina Cecil Taylor levytti omien sävellysten ohella outoja tulkintojaan ikivihreistä, joten oli luontevaa tulkita hänet ikään kuin seuraavaksi askeleeksi Thelonious Monkista. Jossain vaiheessa minäkin sitten hankin nämä levyt:

Jazz Advance (1955)

Looking Ahead (1958)

Stereo Drive w. John Coltrane (1958)

Love For Sale (1959)

The World of Cecil Taylor (1960)

Jumpin’ Punkins (1961)

New York City R & B w. Buell Neidlinger (1961)

Nefertiti, The Beautiful One Has Come (1962)

Unit Structures (1966)

Conquistador! (1966)

Silent Tongues (1974)

Historic Concerts w. Max Roach (1979)

Garden (1981)

Elävänä näin Taylorin ensimmäisen kerran kvintetteineen Pariisin Chatelet-teatterissa vuonna 1984. Myöhemmin tuli koetuksi soolokeikkoja Turun Sibelius-museossa, Raahen koulusalissa ja Tampereen Pakkahuoneella.

Tampereella Taylorin paikallisopas kertoi kokemuksistaan.

Hän oli maininnut aluksi hyväntuulisesti, että nyt mennään sinne Konservatoriolle. Mestari hiukan huolestui ja kysyi: “Mitähän minulta odotetaan?” – tarkoittaen: onko agentti myynyt tänne jonkin luentokeikankin…

No ei, mutta agentti ei ollut muistanut mainita, että pyydetty harjoitusflyygeli oli Konservatoriolla.

Cecil Taylorin tapoihin kuului harjoitella ilman häiritseviä vaatteita. Vaikka oppilaitos oli pyhäinpäivän viikonloppuna tyhjähkö, muutama henkilö tuli nähneeksi, että puolentoista metrin mittainen alaston musta eläkevaari takoo koulun pianoa aika aggressiivisesti…

Taylorista tuli kansainvälinen menestysartisti 70-luvun puolivälissä, kun sooloalbumi Silent Tongues julkaistiin. Keith Jarrett oli tasoittanut tietä pitkien pianoimprovisaatioiden hyväksynnälle. Jos Jarrett pulppusi kuin Ruoveden lähde, Taylor oli Niagaran putous.

Mestarin soolojen olennaisia osia olivat klusterit. Lapsikin saa niitä aikaan nyrkillä tai kyynärpäällä, mutta Taylorpa kykeni toistamaan ja analysoimaan klusterinsa milloin tahansa. Jazzista tietämätön eurooppalaisopiskelija kuuli hänen musiikissaan varmaan enemmän Bartokia ja Stravinskya kuin Monkia. Minä en.

Rest in anything but peace.

07.04.2018

Evoluutiosta taas: makro, mikro ja epigenetiikka

Jotkut evoluutioteorian viholliset eivät pääse irti ajatuksesta, että lajit on luotu kukin erikseen. Mutta lajeja ei luonut Jumala vaan Linnaeus.

Kaikki johtuu sattumasta ja välttämättömyydestä. Biologinen evoluutio johtuu geneettisestä ajautumisesta ja luonnonvalinnasta. Minkään seikan selittämiseen ei tarvita yliluonnollista suunnittelijaa. Mutaatiot ja rekombinaatio tuottavat materiaalin, joka valikoituu ympäristön paineessa.

Eliöillä on metabolismi, joka pitää hengissä yksilöitä; ja kopioitumiskyky, joka pitää hengissä populaatioita. Aikansa. Uusia lajeja syntyy joskus, kun populaatiot eristyvät toisistaan; joskus, kun genomit sulautuvat; viime aikoina joskus laboratoriossa, kun genomeja osataan jo leikata ja liimata.

Makroevoluutio ei eroa mikroevoluutiosta mekanismiltaan mitenkään. Terminä se on hyödyllinen, koska olemme tottuneet puhumaan lajeista ja lajien synnystä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana niin sanotun epigenetiikan tutkimus on edennyt jättiaskelin. Tämä on saanut jotkut toiveikkaat kristityt kuvittelemaan, että säätelygeenien olemassaolo jotenkin kumoaisi kaikkien muiden geenien olemassaolon. Tästä ei ole kysymys. Kaikki elämä on sukua keskenään.

Tästä linkistä voi ruveta tutustumaan siihen, mistä epigenetiikassa on todella kysymys:

https://link.springer.com/article/10.1057/s41292-017-0068-x

Neljän miljardin vuoden orgaanisen kemiamme evoluutio on palautumatonta. Kamppailussa entropian kanssa monimutkaistuminen on tosiasia, vaikka se ei kuulu evoluution määritelmään – paikallisesti voi paremmin pärjätä yksinkertaistumallakin.

Ehkä kaikella on sekä energia- että informaatioluonne. Kaikkeen kuuluu kaikki [ 🙂 ], myös aine ja tietoisuus.

Jumalan katsetta yhdelläkään itsekin todellisuuteen kuuluvalla subjektilla ei ole, joten emme voi välttyä tarkastelemasta asioita joko energia- tai informaationäkökulmasta.

04.04.2018

Syyllisiä mihin?

Meitä angloamerikkalaisessa populaarikulttuurissa eläviä on viime kuukausina askarruttanut Aziz Ansarin ja Woody Allenin ihmisarvo.

#Metoo on paljastanut kokonaisen ahdistelu- ja häirintäkulttuurin, jonka merkittävin edustaja on Harvey Weinstein, mutta hän on vain yksi kymmenistä oikeudenmukaisesti tuomituista vallankäyttäjistä.

Sitten ovat nämä ihmiset, joiden päälle rapatessa on roiskunut.

Vaikka miten asiaa miettisi, Aziz Ansari on tuomittu pelkästään siitä, että hän on heteroseksuaali mies.

Woody Allenia syytetään seitsenvuotiaan hyväksikäytöstä. Tapauksessa on sana sanaa vastaan. Jokaikinen Allenin kanssa työskennellyt on korostanut, että tuo kuulostaa aivan uskomattomalta. Kaikki ovat oppineet Allenilta vaikka mitä, ja ohjaajana hänen käytöksensä on päinvastaista kuin Louhimiehen.

Mutta tusinan verran Allenin elokuvien tähtiä sanoo nyt, ettei ”tietenkään” enää työskentelisi tämän kanssa sen jälkeen, mitä nyt ”tietää”. Jopa Michael Caine. Vastenmielisiä lynkkaajia kaikki. Tuleepa ihan mieleen Shadows and Fog, jossa Allen esitti Kleinmania.

Minä en usko Dylan Farrow’n tarinaan. Osa perheestä vain haluaa kostaa Woodyn rakastumisen Soon Yi Previniin.

Woodyn suhde teinityttöihin on epäilemättä niin sanotusti ”weird”. Vähän samalla tavalla kuin Charlie Chaplinin. Chaplininkin suhde Eugeneen ja muuhun O’Neillin perheeseen katkesi, kun hän meni 54-vuotiaana naimisiin 18-vuotiaan Oonan kanssa.

Chaplinille ehdittiin antaa anteeksi elinaikana, Allenille tuskin ehditään. Harmi.

21.03.2018